Karkuun!!
Me ollaan hyviä kamuja!
Olen aloittelemassa (tai noh, pari kuukautta jo tehnyt..) diplariani. Aiheena minulla on Hietasaaren maankäyttösuunnitelma. Hieman ankeasta ilmasta huolimatta päätin tänään käydä kuvaamassa Toppilansaarta Toppilan puolelta nähtynä. Otin Maunon mukaan, uudessa paikassa lenkitys toisi mukavaa vaihtelua koirulin päivään. Vauhtia lenkillä piisasikin, heti kun maisemat ovat uusia niin Maunolla ei vauhtia puutu. Lähinurkkia kun kävellään, niin välillä tuntuu että pottusäkkiäkö minä perässäni vedän..
Raision siilon kohdalla Mauno alkoi käyttäytyä oudosti. Se puhisi ja säpsähteli, mutta selvästi rakennus kiinnosti. Mitäköhän lie siellä sisällä, mikä haisi oudolta? :O Kotimatkalla Mauno sai mukavemman vainun, kun alkoi vetämään salmen rannassa törmällä kasvavaa koivua kohden. Ajattelin, että käydään nyt sitten koivukin tervehtimässä niin ei jää mitään mörköjä. Mutta mitäpä vielä, koivun takana alempana salmen rannassa istui ukko kalalla. Sitä se Mauno oli haistellut ja omast mielestään kai teki ihan maaliukko-löydön. Kehuin ja palkkasin, mutta sentään ukolle asti emme menneet. :) Elämä on jännempää nokan kanssa..
Jaaha, pyöräilijäukko!
Tästäkin solmusta selvittiin namujen voimin
Toppilansalmi, tuttu haju
Nyt vähän jänskättää..
Jänskätyksen kohde
Olipahan paikka, nyt kotia kohti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti