Rauhallista Joulua!

'Mummu vois nyt antaa jotain herkkuja?'

'Entä nyt, niitä herkkuja?'

'Ei vissiin tipu, vähän turvottaa kyllä se sillikaviaari mitä äsken söin..'

'Makkarakin kelpais, jos on HK:n sinistä'

'Jaahas, mitä sitä sitten..'

'Jos hymyilen, tuleeko sitten?'

'Hymy! :)'


Kävimme sunnuntaina mummulassa virittäytymässä joulutunnelmaan. Ihmiset vastasivat kuusen koristelusta (kriisi: -59 ostetut jouluvalot eivät enää toimineet..) ja Mauno mummulta kerjäämisestä. Tämä oli Maunon toinen visiitti mummulaan, mutta hyvin oli jäänyt muistiin viime kerralla kerjätyt lihapullat. Heti sisälle päästyään se nimittäin ryntäsi keittiöön ja aloitti korvia'hivelevän' ulvontaserenaadin... :/

Hyvää Joulua kaikille ystäville! :)

Hakutreenit Valkiasjärven maastoissa

Treenasimme uudessa paikassa, ja paikkaan orientoituminen teki allekirjoittaneelle hieman kepposia. Suunnat ja etenkin ne tuulensuunnat pyörähtivät ihan päälaelleen, ja pikkutreenin sijasta Mauno saikin suuretsinnän haravoidessaan aluetta tuulen yläpuolelta.. :S Kaiken kukkaraksi olin halunnut treeniin vähän haastetta, enkä tiennyt missä maalit ovat. Noh, onneksi muu treeniporukka odotteli kärsivällisenä megatreenimme päättymistä. Alueena oli suurehko hiekkamonttu ja maalit olivat alueen sisällä tai reunoilla. Yhdelle maalille olin sanonut, että Maunolta voi hetken odottaa haukkua. Haukkua onneksi tulikin, vaikka maali oli ensimmäinen jonka löysimme. Toinenkin maali 'haukutti' Maunoa, kun oli kuulemma näyttänyt alkavan haukkumaan muutenkin. Kolmatta maalia etsittiinkin sitten oikein hartaasti ja ajan kanssa. Maali oli loivahkossa rinteessä pienehköjen kivien suojassa. Tuuli vaan tuntui tekevän oudon pyörähdyksen maalin kohdalla, ja Maunolla meinasi ihmetys iskeä, kun haju tuli selvänä ja sitten loppui kuin seinään. Lopulta Maunon kurvatessa ihan maalin vierestä sitä huomaamatta, lähdin kiertämään maalia ja kutsuin Maunoa mukaan. Yhden kierroksen tehtyämme se hoksasikin maalin ja meni saparo vispaten syömään herkut pois. :D

Lopputreeneissä moni innostuikin kokeilemaan samaa maalin paikkaa. :)

Valkkaritreenit + monttulenkki

Kävimme taas pitkästä aikaa valkkareiden toko-treeneissä. Eilisestä Tiehpi-pentukurssista hieman väsynyt Mauno harjoitteli vähän seuraamista ja paljon makupalan nappaamista ilmasta. :D Hyödynsimme muiden koirien läsnäoloa myös ohitusharjoituksiin ja yleiseen hyvään käyttäytymiseen. :) Tunnin päätteeksi kävimme pienellä porukalla metsälenkin ja lopuksi Mauno ja Niila painivat vielä keskenään hiekkamontulla. Alla Maunon ja Niilan poseeraus- ja paininäytteitä:

'Valjakko'touhuja ja muuta kivaa Rukan maisemissa!

Vietimme pitkän viikonlopun Rukalla vanhempieni mökillä. Kävimme testaamassa Maunon vetohaluja läheisellä hiihtoladulla, ja niitähän löytyi! Meillä ei viedä ole 'huskyvaljaita', mutta jälkivaljaat ovat aika hyvin topatut, joten pikku matkan uskalsi ne päällä vedättää. Nyt vaan vetovaljaiden ostoon.. :)



'Emäntää pitää vetää ku se on muuten liian hidas!'


'En pysähdy, en!!'


Välillä vipellettiin ihan vapaana :)

Haku x 2, agi x 2

Edellisestä postauksesta on vierahtänyt tovi aikaa. Syyksi ilmoitan diplarin viännön ja jokasyksyisen, tänä vuonna melko myöhään iskeneen, neulomisvimman. :)

Viime viikolla treenasimme hakua Haukiputaalla Kiviharjussa. Ystäväni Sasu oli Niila-pentunsa (3 kk) kanssa mukana tutustumassa harrastukseen. Keksinkin käyttää Sasua + Niilaa maalina, jotta tulisi Maunolle kokemus koirallisesta maaalista. Niila kun kuitenkin on yksi sen parhaista (ellei jopa paras?) kaverista, joten kokemus olisi varmasti positiivinen. Maaleja meni piiloon kaksi kpl. Maasto oli soisevaa aukiota, jossa oja ja isompi vesilämpäre. Etsintäalue oli noin 250 m x 50 m. Sasu vei meidät autolla etsinnän lähtöpisteeseen, josta lähdimme sivutuulessa (kuitenkin maaleihin nähden tuulen alapuolella) kulkemaan aluetta läpi. Ensimmäinen maali oli koiraton, keskityttiin taas Maunon rauhoittamiseen maalilla. Sasu ja Niila löytyivät toisesta maalista. Mauno ei arkaillut maalille menoa, mutta hieman ihmetteli mitä Niila-ipana teki HÄNEN treeneissä. :D Epäilin, maistuvatko edes herkut Niilan nähtyä, mutta kyllä oli kuppi tyhjentynyt. 'Maunooo maailman ahnein koiraaa..' ;D Hetken tilannetta äimisteltyään (eli isoa koiraa leikittyään, 'ei tuo ipana nyt kiinnosta kun olen TÖISSÄ!') Mauno ja Niila aloittivat tutun painijahtaamisleikkinsä. Sitä jatkuikin sitten autolle asti, eli taisi olla erittäin mukava loppu treeneille. Treenien päätteeksi Mauno sai vielä leikkihetken Halon ja Niilan kanssa.

Tämän viikon treenit teimme samassa paikassa. Otin Maunolle taas kaksi maalia samalle alueelle, tällä kertaa kuitenkin kävelimme lähtöpisteeseen. Pyysin toista maalia menemään ojan varteen, jotta haju kulkeutuisi vettä pitkin. Kuitenkin sovimme, että hän menee ojan autojenpuoleiselle puolelle, jotta meidän ei pitäisi ylittää ruosteenpunaista ojaa (=jotta minun ei tarvitsisi pestä Maunoa illalla). Treeniväen vähyydestä johtuen minulle ei kuitenkaan riittänyt suunnistajaa, joten suunnistin meidät ojan väärälle puolelle, mutta onneksi maali hyppäsi ojan toiselle puolelle nähdessään koiran lähestyvän. Tulipahan siis ensimmäinen treeni aiheena hyppäävä maali. ;D Olimme sopineet, että maalit odottavat hetken (5-10 sekuntia), jos Mauno vaikka alkaisi haukkumaan ruokaa saadakseen. Ja kyllähän se alkoi!! Oi että oli mukava kuunnella kumeita haukahduksia pikkupojan suusta. :D Taas rauhoituttiin hetki maalilla ennen matkan jatkumista. Toinen maali seisoi ja Mauno alkoi jälleen haukkumaan kivasti. Sanallista kehumista näyttää vielä kaipaavan, oli alkanut kuikuilemaan minun suuntaan kun herkkuja ei heti maalilla kuulunutkaan. Lopuksi maali yritti leikittää Maunoa, mutta ei oikein innostunut. Ehkäpä panostamme tokossa ja agissa leikkimiseen ja annamme haussa herkkujen hoitaa palkkaamisen. Treenien jälkeen kävimme vielä Demin ja Tiinan kanssa lenkin. Demi ja Mauno ovat tavanneet leikin merkeissä nyt kolme kertaa ja ystävyys on ilmeistä. :)

Nyt pitää vaan malttaa mieli, eikä edetä liian nopeasti. Ensi kerralla voisi esim. ottaa 1-2 maalia suorapalkalla ja yhden haukuttamalla. Ja pitää muistaa vaihdella maalien asentoja, makaavaa ei ole tainnut olla pitkään aikaan.

Agilityssä olemme edenneet hurjaa tahtia. Menemme jo muutaman esteen sarjoja ja sellaisia valssiaskeleita että meinaa itse kaatua jalkoihinsa.. Mauno näyttää tykkäävän touhusta, tosin välillä on armottoman nokkela.. 'Miksi mä kierrän tuon esteen kun yli menemällä pääsen lyhintä tietä namille??'. Siinä minä sitten pompin ja kiljun että eikun tuohon suuntaan, nyt! :D Kyllä nyt ainakin tuntuu siltä, että agia jatkamme myöhemminkin.