Malttia hakutreeneissä / esine-etsintää

Treenasimme tällä viikolla Pikkarilassa. Viime kerralla Maunolla oli hirveä hätä maalilta toiselle, joten tällä kerralla panostin maalilla pysymiseen.

Olin varannut kaksi namipurkkia per maali (2 maalia). Toiset purkit annoin maalien mukaan ja toiset toin itse mukana. Maalien mukaan lähtevissä purkeissa oli liha'pullia' ja juustonokareita ja pyysin maaleja syöttämään Maunoa hitaasti samalla rauhallisesti kehuen. Saavuin sitten itse maalille ja kytkin Maunon huomaamatta sen vielä herkutetellessa nameilla. Sitten esittelin vähän toista nami-purkkia ja annoin sen maalille. Mauno sai syödä purkin namit (käytännössä osa Maunon päiväruoasta: jauhelihaa, riisiä, keltuaista + höysteenä hieman kissan kuivamuonaa ja liha'pullan' muruja) vasta luvan saatuaan. Sitten vielä juttelimme hetken maalilla ja kun Mauno oli täysin rauhoittunut jatkoimme matkaa ja päästin Maunon taas irti etsimään seuraavaa maalia.

Toisen maalin olin sijoittanut hieman kinkkisemmin isoon hiekkakuoppaan, jossa hajut näyttivät kulkevan melko omituisesti. Noin puoli minuuttia ennen maalin löytymistä Maunon elekieli viittasi löytöön, mutta se jatkoi silti pörräämistä ja etsimistä. Hajuvirta kulki siis melko uudenlaisesti Maunon kokemuksiin nähden. Hyvin ja sinnikkäästi se kuitenkin työskenteli loppuun saakka ja maalilla oli taas sama kahden herkkupurkin rulianssi.

Vielä ennen autoon menoa Marika leikitti Maunoa lelulla ja kepillä, mutta Mauno ei oikein kunnolla innostunut. Kuitenkin autoon laitettaessa se vaikutti rauhallisemmalta kuin normaalisti. Jonkin sortin pikku leikitystä voisi kokeilla vielä tulevissakin treeneissä. Jotta oppisi, ett treenien jälkeenkin tapahtuu jotain kivaa!

Keskiviikko-aamun vietin kotona ja keksi ottaa Maunolle esine-etsintää ensimmäistä kertaa. Vein ulos talon edustan nurmikolle 4 esinettä: työhanskat, villalapasen, villahuivin ja rikkinäiset aurinkolasit. Vein Maunon sitten ulos ja kävelytin sitä esineiden ohi tuulen alapuolella. Villalapasen ja -huivin se äkkäsi hyvin pian (näön avulla) ja meni heti ottamaan esineet suuhunsa. Normaalien torujen sijaan tulikin kehuja ja liha'pullia' ja olihan koira tohkeissaan. Päästi irti jopa huivista, mikä hieman yllätti. Joskus nimittäin esineet tuntuu voittavan herkut.. Kävelytin vielä takaisin päin, josko huomaisi työhanskat ja lasit ja löytyivät nekin. Laseja ei ottanut suuhun, mutta häntä heilui tyytyväisenä. :) Kivaa pikkupuuhaa!