A/A !!!

Tänään saapui odotettu lonkkakuvauslausunto Kennelliitosta. Tulos oli se eniten toivottu, eli molemmat lonkat A, täysin terveet. :)))

Nyt voidaan harrastella agilityä ja vetohommia turvallisin mielin, lonkkien pitäisi kestää. :)



A/A lonkat näyttävät tältä :))

Hormoonitoko

Tänään tokoiltiin kivassa säässä, ei juurikaan edes itikoita.

Mutta Maunolla oli mielessä vain yksi asia: Peppi-pienimúnsterinseisojatyttökoira.. Huh ja voih, kyllä oli vaikeaa keskittyä kun Peppi viehkoili vieressä kauniin ruskeine samettiluppakorvineen. Rakkautta. :)

Välillä Mauno kuitenkin sai mielenhäiriön katsella myös tätä emäntää ja silloin menikin oikein kivasti. Otettiin seuraamisesta maahanmenoja, paikalloloa, luoksetuloa ja näyttelytreeniseisomista. Maahanmeno Maunolla on ollut aina tosi vauhdikas ja hyvä. Niin nytkin, ainakin silloin kun Peppi ei ollut hajupiirissä. ;) Luoksetulon otin ekaa kertaa häiriötilanteessa niin, ettei Maunoa ollut pitämässä joku kiinni, vaan se odotti yksin paikoillaan kun kävelin jonkun matkan päähän. Hyvin meni tämäkin.

Loppupaikallaolon kanssa tuli takapakkia, kun ahnehdin odottamaan sen 2 minuuttia mitä valtaosa muistakin. N. kymmenen sekuntia ennen loppua Mauno herpaantui ja nousi seisomaan ja nuuskuttelemaan maata. Kävin laittamassa sen vielä maahan ja menin n. 10 sekunniksi samaan paikkaan kuin aiemmin. Nyt onnistui. Maltti olisi valttia..

Jälki+haku+uimapainit

Käytiin koeajamassa Sasun uusi rellu launtaina Haukiputaalla, tehtiin koirille jäljet ja Maunolle lisäksi hakuhommaa. Takatilat olivat aivan täydelliset kahdelle isolle koiralle.

Niila jälkikonkarille talsin noin 100 m pitkän jäljen, jolle tuli kolme keppiä. Hajustin keppejä paidan sisällä n. puoli tuntia. Jälki kaartoi hieman ja ylitti jopa pienen metsätien. Niila teki aivan nappisuorituksen bongaten kaikki kepit. Vau! :D

Maunolle Sasu talsi lyhyen, n. 10 m pitkän jäljen kangasmetsään. Jäljen puoleenväliin ja päähän Sasu jätti kaksi pakasterasiaa, joiden sisällä oli palkka. Tämä on haastavin jälki mikä Maunolla on koskaan ollut. Mauno nosti jäljen hyvin ja ajoi sen ilman merkittäviä ongelmia! Ohoh.. täytyypä alkaa nostamaan vaatimustasoa. :)

Ennen hiekkamontuille lähtöä Sasu meni vielä Maunolle maaliksi. Sasu meni piilolle takakautta, jolloinka Maunolla ei ollut mahiksia jäljestää. Itse meinasin sössiä etsinnän, koska pelkäsin että etenemme Maunon kanssa metsätietä Sasun tienylityskohtaan saakka. Ohjasinkin koiraa etsimään 'väärästä kohtaa', mihin sillä ei ollut mahdollista saada maalin hajua. Lopulta näin Sasun edempänä ja jatkoimme tietä pitkin matkaa jolloin Mauno saikin hajun ja lähti kuin purkka tukasta kohti maalia. :D Saparo suorana viipotti ja haukkui namit pois. Loistavaa! :D

Ja sitten hiekkakuopille uittamaan koiria. Ja kotona ruskean koiran pesu. What a perfect day. :D

Barf - Bones and Raw Food/Biologically Appropriate Raw Food

Mauno on syönyt n. 10 kuukautisesta asti lähes 'oikeaoppista' barf-ruokaa. Pieni poikkeus ruokavaliossa on yrjölän puuro, jota on välillä saanut pienissä määrin ruoan lisänä kun nuita ryynejä vielä kaapissa on.

Barfin periaate on, että ruoalla jäljitellään sitä mitä koiraeläimet söisivät luonnossa. Eli RAAKAA lihaa ja luita sekä hieman kasviksia saaliseläinten vatsalaukuista. Suhteina ruokaa annettaan n. 60-80 % lihaisia luita ja loput kasviksia ja lihaa/kalaa/munia. Maunolla suhteet ovat n. 60 % lihaisia luita ja 40% kasviksia ja lihaa. Välillä annan myös kypsennettyä lihaa ja keitettyjä munia, mutta pääasiassa suurin osa raakana. Kaikki lihaiset luut tulee antaa raakana, koska kypsentäminen muuttaa luiden rakenteen säröileväksi ja siten koiran suolistolle vaaralliseksi.

Elikkä lyhyesti:

-Aamuruoka: kasvissose + liha/kala/munia (+marjajauheet, öljyt, c-vitamiini, oluthiiva)

-Iltaruoka: 4-5 kpl broilerinsiipiä/vastaava määrä jotain muuta luista lihaa

Kerran pari kuussa Mauno saa naudan maksaa ja silakoita. Munia myös noin kerran pari kuussa.

Ruoka-annokset näyttävat tältä:



Edessä broilerin siipiä joiden päälle nokare naudan mahaa, takana kasvissose-liha-ateria

Ruoka maistuu ja koira voi hyvin. Mission completed. :)

Agility

Agilityssä aiheena tänään oli takaakierrot esteille ohjaamisessa. Otettiin melko pitkä rata, jossa oli paljon hyppyjä ja pari putkea. Hypyistä monissa oli takaakierto-ohjaus. Koska meiltä jäi viime viikon tunti väliin lonkkakuvauksen takia, saatiin opetella hieman ensin tekniikkaa parilla esteellä. Melko nopeasti Mauno hoksasi mistä on kysymys, mutta lähellä olevat koirat häiritsivät sen keskittymistä ja se pääsikin livahtamaan japaninpystykorvaa tervehtimään. Olin tosi tiukkana kerrankin ja ojensin sitä nuhtelemalla äänellä ja vetämällä se pannasta takaisin karkaamiskohtaan. Tämä näyttikin tepsivän, sillä enää ei yrittänyt karkuun noin röyhkeästi. :)

Kun päästiin itse radan kimppuun, niin Maunolla lähti vähän lapasesta koko homma. Ensin kieltäytyi hyppäämästä hyppyjä, koska rimat olivat huimat 35 cm korkealla. Laskettiin siis rimat 25 cm ja sitten alkoi hyppiä. :) Täytyy muistaa ettei me olla otettu vielä korkeampia rimoja, ihan iänkin takia. Kun rimat olivat herran mielestä tarpeeksi matalalla, muisti se että putki on aivan ihana juttu!! Sinne siis, joka välissä yritti livistää putkelle ja aika monesti onnistuikin. Selvästi putkesta on tullut Maunon ensimmäinen lemppari-este. :) Ohjaaja lohdutteli minua epätoivoista, että kyllä se vielä tuosta kehittyy ja tulee hallittavuutta. Lopetettiin rata jo puoleen väliin, niin että saatiin yksi onnistunut takaakiertohyppy, hyppy, hyppy ja putki-sarja.

Hassunhauskat treenit! :)

Toko

Maanantaina treenattiin taas tokoa viikkoryhmässä. Sää oli puolipilvinen ja melko lämmin.

Koska ryhmämme on 'tavoitteelliset'-niminen, jokainen treenaa sitä mitä kulloinkin haluaa. Aluksi otettiin kuitenkin yhteinen paikalla makuu, eli koirat riviin makaamaan ja omistajat menivät jonkun matkan päähän, koirasta riippuen. Ohjaajat ottivat aikaa, 1 tai 2 minuuttia oli tavoitteena. Maunolle otin tavoitteeksi tuon 1 minuuttia. Melkein heti kun olin poistunut noin parin metrin päähän, Mauno nousi ylös ja alkoi nuuskuttelmaan maata. Kävin laittamassa sen uudelleen maahan ja menin jälleen parin metrin päähän. Nyt Maunokin näytti 'heräävän', että ai jaa, tääkö on joku juttu nyt?! :) Hienosti makasi paikoillaan minuuttiin asti.

Harjoittelimme ryhmässä myös koiran pysäyttämistä seisomaan. Liikehän kuuluu vasta ylempiin seuraamisliikkeisiin, mutta hyvähän sitäkin on alkaa treenata jo pikkuhiljaa. Kuljeskeltiin koiran kanssa ympäri kenttää, ja välillä heitettiin lelu itsestä poispäin, niin että koira vaihtoi nopeasti suuntaa. Tätä kutsutaan takapalkkaukseksi, itselleni täysin uusi juttu. Hyvin näytti kuitenkin toimivan, Maunon mielenkiinto pysyi hyvin yllä kun välillä rukkanen lensi taaksepäin. Tarkoitus on siis, että koira saataisiin ajattelemaan taaksepäin menoa, jolloin myöhemmin opittava liikkeestä pysähtyminen helpottuu, kun koiran ajatukset ovat siellä takana. Koirapsykologiaa... :)

Lopuksi otin vielä seuraamisia muutamilla käännöksillä. Tämä tahtoo olla Maunolle aika tylsää hommaa ja sainkin vinkin ettei ehkä kannata tahkota kovin paljon tätä seuraamista, vähemmälläkin harjoittelulla voi saada tuloksia aikaan.

Täytyy vielä kirjata muistiin, että Maunoa voi palkata tokossa myös leikkimisellä. Se tuntui oppivan kunnollisen vetoleikin talven valkkaritreeneissä muita koiria seuraamalla. :)

Linkki toko-kokeiden sisältöihin:
http://www.kennelliitto.fi/FI/toiminta/kokeet/toko/Tokonluokat.htm

Hakusynttärit

Opiskelukiireiden ollessa enää muisto vaan, päästiin taas mukaan hakuporukan viikkotreeneihin. Treenattiin Muuraiskankaalla Sanginjoella, lämpötila oli n.20 C ja aurinkoista. Tuuli oli heikkoa. Itikoita *^&%4¤##sti.

Juhlimme samalla Maunon yks vee synttäreitä, jotka olivat pari viikkoa takaperin.



Mauno sai Demiltä lahjaksi aivan hurmaavan haisunäätä-skinin, jota kanteli ympäriinsä ylpeänä esitellen. Lopulta näätä pääsi pöydälle kakkua ihailemaan. Perinteen mukaisesti synttärisankarin huoltaja toi muulle väelle syötävää, tässä porkkanakakku parin sentin Philadelphia-kuorrutteella. :)



Mauno sai treeneissä isomman etsintävuoron. Halusin treenit, jossa maalit menisivät piiloon 'takakautta', jolloin ei muodostu suoria hajuvanoja maaleille. Maalit vietiin autolla alueen päähän (2) ja puoliväliin (1).

Alkuun Mauno etsi tyhjää aluetta, jonne Kati oli käynyt viemässä sukan. Halusin nähdä reagoiko Mauno sukkaan mitenkään, vai jättääkö noteeraamatta. Etsintäkoiranhan tulisi reagoida myös ihmiseltä haiseviin vaatekappaleisiin tai tavaroihin. Mauno juoksi vähän sukasta ohi ja sai selvästi hajun nokkaansa (joko Katin jäljestä tai itse sukasta) ja kävi poimimassa sukan suuhunsa. Hienoa! :)

Jatkoimme etsintää tienvarsipartiontina ja ensimmäinen maali löytyi melko nopeasti. Mauno ilmaisi hyvin haukkumalla. Toisen maalin kohdalla Mauno kävi tien toisella puolella metsikössä nuuhkimassa ilmaa, kenties tuuli kuljetti hajua sinne asti. Mauno myös katseli maalille päin, mutta ei lähtenyt etsimään joten jatkoimme matkaa kohti kolmatta maalia. Kolmannen maalin kohdalla Mauno nosteli nokkaansa ja selvästi sai hajua. Näytti kuitenkin hieman hämmentyneeltä, kun tieltä ei lähtenyt mitään hajujälkiä kohti maalia. Lopulta Mauno kuitenkin päätti lähteä katsomaan mistä se haju tulee ja haukkui maalilla hyvin. Palattiin takaisin tielle ja lähdettiin autoille päin samalla keskimmäistä maalia etsien. Mauno tekikin hyvä suorituksen ja todennäköisesti jäljesti maalille. Maali oli huomannut koirapojan olevan ihan läkähdyksissä, joten ei vaatinut kuin pari haukkua jonka jälkeen antoi palkat.

Oli jännä huomata, että Mauno taitaa olla aika 'hajuvanajälki'-orientoitunut. Tällaisia takakautta piilolle mennetiä maaleja kannattaisi varmaankin ottaa enemmän. Haukku irtosi jo tosi hyvin. Jatketaan samalla linjalla sen suhteen.

Treenien jälkeen lähdettiin vielä Tiinan ja Demin kanssa käyttään koirat lenkillä. Lähes tunnin lenkin jälkeen lähestyttiin jo autoja, kun Mauno onneton bongasi kaksi isoa hirveä, joita lähti ajattamaan! Kyllä oli hätä ja huoli kova kun koirapoika paineli menemään jossain kilsojen päässä. Kerran tuli takaisin ja juoksi ihan läheltä minua, mutta pinkoi sitten taas hirveyksien perään. Jälkikäteen sain vinkin, että 'laumasta karkottaminen' tms. rangaistus olisi voinut olla paikallaan, koska tavallinen huuto ei tehonnut ollenkaan. Täytyypä olla jämympi ja näyttää vintiölle kuka laumasta määrää missä juostaan.

Onneksi tällä kertaa selvittiin säikähdyksellä ja takaisin tuli rättiväsynyt ojissa itsensä ruskeaksi värjännyt puolta metsää perskarvoissaan raahaava puolivilli otus. ;)

Olipahan synttärit! Ja vasta ekat...