Juhlimme samalla Maunon yks vee synttäreitä, jotka olivat pari viikkoa takaperin.
Mauno sai Demiltä lahjaksi aivan hurmaavan haisunäätä-skinin, jota kanteli ympäriinsä ylpeänä esitellen. Lopulta näätä pääsi pöydälle kakkua ihailemaan. Perinteen mukaisesti synttärisankarin huoltaja toi muulle väelle syötävää, tässä porkkanakakku parin sentin Philadelphia-kuorrutteella. :)
Mauno sai treeneissä isomman etsintävuoron. Halusin treenit, jossa maalit menisivät piiloon 'takakautta', jolloin ei muodostu suoria hajuvanoja maaleille. Maalit vietiin autolla alueen päähän (2) ja puoliväliin (1).
Alkuun Mauno etsi tyhjää aluetta, jonne Kati oli käynyt viemässä sukan. Halusin nähdä reagoiko Mauno sukkaan mitenkään, vai jättääkö noteeraamatta. Etsintäkoiranhan tulisi reagoida myös ihmiseltä haiseviin vaatekappaleisiin tai tavaroihin. Mauno juoksi vähän sukasta ohi ja sai selvästi hajun nokkaansa (joko Katin jäljestä tai itse sukasta) ja kävi poimimassa sukan suuhunsa. Hienoa! :)
Jatkoimme etsintää tienvarsipartiontina ja ensimmäinen maali löytyi melko nopeasti. Mauno ilmaisi hyvin haukkumalla. Toisen maalin kohdalla Mauno kävi tien toisella puolella metsikössä nuuhkimassa ilmaa, kenties tuuli kuljetti hajua sinne asti. Mauno myös katseli maalille päin, mutta ei lähtenyt etsimään joten jatkoimme matkaa kohti kolmatta maalia. Kolmannen maalin kohdalla Mauno nosteli nokkaansa ja selvästi sai hajua. Näytti kuitenkin hieman hämmentyneeltä, kun tieltä ei lähtenyt mitään hajujälkiä kohti maalia. Lopulta Mauno kuitenkin päätti lähteä katsomaan mistä se haju tulee ja haukkui maalilla hyvin. Palattiin takaisin tielle ja lähdettiin autoille päin samalla keskimmäistä maalia etsien. Mauno tekikin hyvä suorituksen ja todennäköisesti jäljesti maalille. Maali oli huomannut koirapojan olevan ihan läkähdyksissä, joten ei vaatinut kuin pari haukkua jonka jälkeen antoi palkat.
Oli jännä huomata, että Mauno taitaa olla aika 'hajuvanajälki'-orientoitunut. Tällaisia takakautta piilolle mennetiä maaleja kannattaisi varmaankin ottaa enemmän. Haukku irtosi jo tosi hyvin. Jatketaan samalla linjalla sen suhteen.
Treenien jälkeen lähdettiin vielä Tiinan ja Demin kanssa käyttään koirat lenkillä. Lähes tunnin lenkin jälkeen lähestyttiin jo autoja, kun Mauno onneton bongasi kaksi isoa hirveä, joita lähti ajattamaan! Kyllä oli hätä ja huoli kova kun koirapoika paineli menemään jossain kilsojen päässä. Kerran tuli takaisin ja juoksi ihan läheltä minua, mutta pinkoi sitten taas hirveyksien perään. Jälkikäteen sain vinkin, että 'laumasta karkottaminen' tms. rangaistus olisi voinut olla paikallaan, koska tavallinen huuto ei tehonnut ollenkaan. Täytyypä olla jämympi ja näyttää vintiölle kuka laumasta määrää missä juostaan.
Onneksi tällä kertaa selvittiin säikähdyksellä ja takaisin tuli rättiväsynyt ojissa itsensä ruskeaksi värjännyt puolta metsää perskarvoissaan raahaava puolivilli otus. ;)
Olipahan synttärit! Ja vasta ekat...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti