Treenipaikalle päästyämme Mauno sai heti oikein miellyttävää tyttö-puudeli seuraa. Kaksi pikimustaa keskikokoista fiiniä leidiä hyppyytti Maunoa ympäriinsä. Kyllä oli poika muikeana, kun kovin vähän on leidiseuraa ollut. Alahuulikin hieman väpätti nuuskimisen jälkeen, 'se on tyttö, ou jee!!' Kokoeroa oli noin 20 kiloa Maunon hyväksi, mutta ei tarvinnut paljon puudelin liikahtaa niin jo oli Mauno maassa pitkin pituuttaan toista lepyttelemässä. :D :D
Itse treenistä: Maunolle meni kaksi maalia metsätien varteen tuulen yläpuolelle. Maalit olivat n. 40 metrin päässä toisistaan. Ohjeistin maalit odottamaan haukkua ja etenkin ekalla maalilla Mauno alkoi paukuttamaan hienosti. Toinen maali oli melko jyrkässä kivikkoisessa rinteessä, jolloin Maunon asento oli hieman hankala ilmaisulle. Hyvä huomata tämäkin, haukku ei luonnistu joka asennossa vielä. Toinenkin maali sai pienen odottelun jälkeen ihan kunnon haukahduksia ja Mauno HK:n lihapullansa. Tämän jälkeen oli hieman vaikeuksia saada Mauno kiinni liivien poisottamista varten. Hän kun oli sitä mieltä että vielä saattaisi löytyä hukkaan mennyt, jos vaan emäntä nyt älyäisi olla hiljaa ja antaa pelastuskoiran tehdä työnsä! 'Mauno, MAUNO, mau-no, Maaauuuunnoooo'- käskyjen jälkeen poika kuitenkin tuli luokse ja liivit pois ja treeni päätökseen. Annoin Maunon vielä hippasta jonkin aikaa parkkipaikalla ees taas ihmisiä tervehtimässä. Ihan ybersosiaalinen on tämä meidän otus kyllä. <3
Oli tosi virkistävää käydä vierailemassa eri ryhmässä ja sainkin hyviä vinkkejä omiin treeeneihin. Lisäksi erään ryhmän puudelin hienon menestyksen johdosta, agilityssä ja pelastuskoiratoiminnassa, tarjolla oli limpparia ja kahdenlaista kakkua, nam nam. Ja koirille tietysti koirankeksejä. ;)
Halo-bouvierpoika oman suorituksen jälkeen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti