Pitkästä aikaa TERVEHDYS!

Onpahan vierähtänyt tovi jos toinenkin, suomeksi sanottuna yli vuosi viimeisestä päivityksestä. Elämämme onkin muuttunut aika paljon Helsinkiin muuton myötä, minun on täytynyt totutella työelämän alkamiseen ja Maunon jokapäiväiseen yksinolovuoroonsa. Välillä olen itkenyt valkoisen turkin märäksi, kun työelämässä oleminen on todella erilaista kuin vapaampi ja huolettomampi opiskelijaelämä. Parempaa tassuterapeuttia kuin Mauno saa etsimällä hakea, niin kärsivällisesti se istuu vieressä ja painaa kuononsa syliini kun olen surullinen.

Kuitenkin olemme viihtyneet Helsinkin päässä yllättävän hyvin, ja muutto on tuntunut oikealta ratkaisulta tässä elämänvaiheessa. Mukavia juttuja on tapahtunut paljonkin ja elämä kantaa. :)

Tauolla olevan pelastushaun tilalle olemme aloittaneet kaverikoiratoiminnan. Testauksen kautta pääsimme mukaan Itä-Helsingin kaverikoiraryhmään ja käymme joka toinen viikko ilahduttamassa mummoja ja pappoja (ja hoitajia) Kallion Diakonissakodissa. Matka vierailulle taittuu bussi-metro-yhdistelmällä, ja täytyy sanoa että rauhallisempaa matkustajaa saa hakea. Mitkään liukkaat lattiat, metron kolinat, Wilma Schlizewskin puuterihuisku-koirat tai innokkaasti tervehtivät lapset eivät Maunoa järkytä. :)

Toinen uusi harrastuksemme on rally-toko. Etelä-Rannikon Tassutiimin kurssilla ollaan perehdytty tähän hauskaan mutta melkoisen vaikeaan lajiin. Tekemisen ohessa kun pitäisi muistaa lukea kylttien ohjeet ja Mauno on päättänyt ettei jaksa keskittyä rataan ellei porhalleta tuhatta ja sataa eteenpäin. :D

Lisää kuulumisia myöhemmin, terveisiä kaikille ihanille blogimme lukijoille! <3


Pikaisen kuva-arkiston selaamisen tulos: Mauno viime keväänä jossain päin Helsingin keskustaa vettä nauttimassa. :)